Museotyöntekijät kortilla?

Iltalehti 19.2.: "Näille aloille tarvitaan työntekijöitä". Insinöörien ym. teknisten alojen ammattien jälkeen sijalta seitsemän (7) löytyi suureksi yllätykseksi arkisto- ja museotyöntekijät. Minulle tuli täysin yllätyksenä, että museoihin ja arkistoihin ei löytyisi työntekijöitä. Käsitykseni on ollut, että tulijoita olisi pilvin pimein ja alalle vaikea työllistyä. Sama ongelma tunnetaan muualla Euroopassa ja USA:ssa. Näissä maissa museoalan opiskelijan täytyy varatua tekemään jopa vuoden mittainen palkaton harjoittelu saadakseen ylipäätään kokemusta museotyöstä jotta voisi saada alan töitä. Suomen osalta olen tosin tehnyt sellaisenkin huomion vuosien saatossa, että museoalalle on vaikea työllistyä erityisesti niiden, joilla on siihen koulutus. Muilla koulutustaustoilla museoon näyttää pääsevän entistä helpommin. Olisipa mielenkiintoista tietää, mihin Iltalehden tieto työvoimapulasta perustuu. Kenties sellaiseen olettamaan, että kukaan ei ylipäätään halua työskennellä huonosti arvostetulla akateemisella matalapalkka-alalla...

Kiasma-keskustelu ulkopuolisen silmin

Helsingin Sanomissa on viime aikoina esitetty useita puheenvuoroja Kiasman nykytilasta ja siitä miten museota tulisi jatkossa kehittää. Ulkopuolisen seuraajan silmin tämä keskustelu vaikuttaa kuitenkin hieman omituiselta. Talouselämä-lehti kommentoi 12.2. keskustelua otsikolla "Ateneum peittosi Kiasman suositulla Picasso-näyttelyllään". Toimittaja Jouni Luotonen yhdistää siinä lehtien palstoilla puidun Kiasma-kriisin ja Kiasman pienemmän kävijämäärän Ateneumiin verrattuna:

"Kiasman johtajan virkaa hakenut Nicolaus Schafhausen sai alkuun kiihkeän keskustelun suomalaisten taidemuseoiden nukkumisesta ja roolien hukkumisesta. Kantaa ottivat myös kriitikot, jotka joidenkin mukaan ovat samaa vastuullista eliittiä kuin museoammattilaiset. Ainakin keskinäinen syyttely on joutavaa pienen piirin puuhaa. Jokaisella museolla tulee olla liikeidea, joka on skarppi paitsi laitosten johdolle myös yleisölle. Jos näin ei ole, loputkin yleisöstä äänestää jaloillaan sohvan ja televisio-ohjelmien puolesta."

Keskustelu on toki tervetullutta ja tarpeellista, mutta on myönnettävä että hieman samanlaisia ajatuksia heräsi myös itselläni Kiasma-keskustelua seuratessa. Enhän tietenkään jaksanut lukea kaikkea kirjoittelua enkä tunne taidemuseopiirejä (kuten ei suurin osa lukijakunnastakaan), joten myös minulle jäi päällimmäiseksi epämääräinen mielikuva jonkinlaisesta "riitelystä". On harmillista, mikäli lukijakunnalle laajemminkin jäi tämä käsitys. Kiasma on tehnyt pitkään hyvää työtä imagonsa eteen näyttely- ja yleisötoiminnallaan. Amanuenssit ja museolehtorit ovat raataneet pitkiä työpäiviä jokaista näyttelyä ja oheisohjelmaa varten, ja työ on myös kantanut hedelmää. Tältä työltä vedettiin nyt matto alta luomalla maan suurimmassa päivälehdessä käsitys, että Kiasmassa onkin jotakin perustavanlaatuisesti vialla ja että sen museoammattilaiset eivät ole tehtäviensä tasalla. Keskustelua on luonnollisesti aina hyvä käydä, mutta foorumin kannattaisi olla jokin hieman suppeampi ammattilaisfoorumi, jottei asia kääntyisi itseään vastaan.

Haitin kulttuuriperintö uhattuna

Haitin maanjäristyksen tuhot ovat laajuudessaan järkyttävät millä tahansa mittarilla arvioituna. Suurimmat ponnistelut alueella kohdistuvat luonnollisesti tässä vaiheessa ihmisten auttamiseen sekä jälleenrakennustyöhön. Kaikilla toimenpiteillä on kiire, sillä sadekauden alkaminen lähiaikoina merkitsee näissä oloissa katastrofin laajenemista.

Tällaisessa tilanteessa uhattuna on myös haitilaisten kulttuuriperintö tuhoalueilla, muistuttaa kansainvälinen museojärjestö ICOM. Järjestön sihteeristö, sen alainen Disaster Relief for Museums Task Force (DRFM) sekä paikalliset aluejärjestöt keräävät tietoa tuhoista. Maanjäristyksen koettelemalla alueella tiedetään olevan 14 museota tai muuta arvokkaita kokoelmia käsittävää kohdetta. Tietoja tuhoista näissä kohteissa on varsin vaikea saada, ja monet tiedot ovat vielä varmistamatta. Disaster Relief for Museums - Haiti -sivulle päivitetään tietoja haitilaisten museoiden ja kokoelmien tilanteesta. Myös Blue Shield on julkilausumassaan ilmaissut valittelunsa Haitin tilanteesta ja peräänkuuluttanut kansainvälisen yhteisön apua. Lisäksi se on perustanut Facebookiin "Haiti 2010 Blue Shield Solidarity" -ryhmän ja Twitterissäkin voi näitä asioita seurailla.

Mitä Haitin kulttuuriperinnön suojelemiseksi pitäisi tehdä? ICOM:n pääjohtaja Julien Anfruns on esittänyt vientikiellon asettamista haitilaisille kulttuuriesineille laittoman maastaviennin vähentämiseksi. Lisäksi vaurioituneille kohteille olisi järjestettävä suojelu varkauksien estämiseksi. Kokoelmille tulisi saada turvalliset säilytystilat. Myös yhteistyötä UNESCO:n alaisten organisaatioiden sekä erilaisten kulttuuriperintöalan järjestöjen välillä tulisi koordinoida tehokkaammin.