Museot ja "tieto" II - tekijät esiin!

Museoiden rooli "tiedon" levittäjänä on siinä määrin moniulotteinen asia, että sen käsitteleminen blogeissa ei onnistu kattavasti eikä tee aiheen vaativuuteen nähden sille oikeuttakaan. Museoblogi ymmärtää tämän, mutta haluaa siitä huolimatta kirjata ylös joitakin hajanaisia huomiota asiaan liittyen.

Tutkimus kuuluu siis museoiden ns. perustehtäviin, mutta tieteelliset kriteerit täyttävästä tutkimuksesta ei useinkaan voida nykyaikana puhua. Ennen oli jossain määrin toisin (ks. Museot ja "tieto"), ja tutkimustuloksia esiteltiin vaihtuvissa näyttelyissä. Tänä päivänä museot voivat yleensä lähinnä kerätä muiden tekemää tutkimustietoa (omia selvityksiä tehdään siinä sivussa) ja koostaa niistä näyttelyitä, jolloin kuvaan astuvat kysymykset rajauksesta, valinnasta ja esittämisestä. Nämä taas heijastelevat aina jonkun yksittäisen näyttelytyötyhmän jäsenen tai jäsenten näkemyksiä; työryhmä valitsee mikä on kertomisen arvoista ja mikä ei sekä päättää myös sen, millä tavoin asia esitetään. Museot mielellään ajattelevat esittelevänsä aiheitaan objektiivisesti ja neutraalisti. Siihen epäilemättä pyritäänkin, mutta tosiasiassahan se ei viime kädessä ole mahdollista. Tieteellisen tutkimuksen piirissä on jo pitkään tunnustettu subjektin merkitys tutkimuksessa ja tulkinnoissa, mutta museaalisiin esityksiin tämä on vasta tulossa.

Viime aikoina tekijöitä on alettu nostaa esiin myös museoiden näyttelyiden taustalta. Esim. Kansallismuseon perusnäyttelyn 1900-luvun näyttelytyöryhmä käy ilmi ko. osastolla. Vielä kun saataisiin tietää tekijöistä hiukan enemmän kuin nimi ja virkanimike. Pitäisikö tekijöitä alkaa esitellä samaan tapaan kuin esim. taitelijoita ja kirjailijoita? Periaatteessa samalla tavallahan hekin tulkitsevat maailmaa omista lähtökodistaan, taustoistaan ja kokemuksistaan!