Nuoriso kapinoi ICOM :issa

Kansainvälisen museoalan järjestön ICOM:in italialainen jäsen Mario Bucolo esitti elokuussa ajatuksen perustaa järjestön alaisuuteen oma komiteansa nuorille museoalan ammattilaisille. Bucolo oli pettynyt ICOMin toimintaan (tai pikemminkin toimimattomuuteen), sen luutuneisiin asenteisiin ja muutosvastaisuuteen. Ensimmäisen kerran ajatus oman komitean perustamisesta esiteltiin amerikkalaisvetoisella Museum-L postituslistalla, jossa se sai runsaasti kannatusta. Suuri yksimielisyys vallitsi siitä, että vasta alalle tulleilla olisi oltava oma fooruminsa kansainvälisten verkostojen luomista sekä ammatissa kehittymistä varten.

ICOM:in puolella ajatuksesta ei kuitenkaan suuremmin innostuttu. "Suuret nimet" kiirehtivät kilvan tuomitsemaan tällaisen komitean tarpeettomaksi vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Vaikka yhtäältä tunnustettiin se, että nuoria alan ammattilaisia tarvittaisiin jäseniksi entistä enemmän, ei toisaalta koettu, että ICOM:in tulisi tarjota heille jäsenmaksun vastineeksi muuta kuin sivusta katsomista ja tavoille oppimista, ns. mentorointia. Jotkut koettivat sälyttää nuorten jäsenten aktivoimisen kansallisille komiteoille. Sekin on tietysti kannatettavaa, mutta tuskin riittää kenellekään syyksi liittyä nimenomaan kansainväliseen järjestöön. "Nuoriso" puolestaan moitti ICOM:in luottamustehtävien olevan vain palkintoja ja kunnianosoituksia alalla meritoituneille konkareille, jotka järjestön kautta pääsevät matkustelemaan kokouksiin eri puolille maailmaa ja joilta puuttuu aito kiinnostus kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen.

Museoblogin näkemyksen mukaan ICOM:in perusongelma nuorison värväämisessä on juuri se, että mitään tarjottavaa ei heille ole. ICOM:in kansainvälisiä komiteoita on kolmea laatua: erilaisten museoiden ympärille syntyneet (esim. yliopistomuseoiden ja historiallisissa rakennuksissa sijaitsevien museoiden komiteat), tiettyihin museoiden tehtäviin liittyvät (esim. markkinointi, koulutus, dokumentointi) ja jotakin erityistä museaalisen tutkimuksen alaa (esim. lasi- ja pukututkimus) tukevat komiteat. Määräaikaisissa työsuhteissa olevat museoammattilaiset eivät koe tällaisia komiteoita omikseen. Omalla organisatorisella rakenteellaan ICOM tavallaan siis estää muiden kuin tukevan jalansijan museomaailmasta saavuttaneiden osallistumisen toimintaansa, kun mitään yleisemmän tason komiteaa ei ole. Tällainen yleisempi komitea toimisi nuorempien ihmisten porttina eriytyneempiin komiteoihin sitä mukaa, kun oma paikka museoalalta löytyy ja kun uran suunta vähitellen valottuu.

"Nuoriso" ryhtyi kuitenkin puuhaamaan omaa kansainvälistä foorumiaan joko ICOM:in tai amerikkalaisen museoliiton yhteyteen. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että oma komitea ei saa kannatusta, vaan rakenteilla on jokin "kevyempi" yhteenliittymä tai ryhmä. Parhaillaan koetetaan saattaa kirjalliseen muotoon ryhmän tavoitteita ja tarkoitusta. Keskustelua käydään postituslistalla sekä chattaillaan ja jutellaan Skypen välityksellä. Kiinnostus kansainväliseen verkottumiseen ja kontakteihin on nuorten museoammattilaisten joukossa pinnalla. Onneksi tekniikka on tässä apuna, joten virtuaalisia tapaamisia ja kokouksia on mahdollista siten, että kaikki halukkaat voivat niihin osallistua!